Coen

Corpse of the sea

Rotu: Missouri froxtrotter
Skp: Mies
Ikä: 29
Kumppani: Elaine(Aderlin)
Lauma: Hermi
Heikkous: Pelkää satuttavansa läheisiään suutuspäissään ja siksi hyvin varovainen heidän seurassaan eikä osaa suuttua. Kärsii ironisesti lievästä migreenistä etenkin kesän kirkkaimpina päivinä.
Rp: Raitakorva
Ääni
Teema

Kyky:
Coen pystyy mielensä voimalla aiheuttamaan suunnattoman ja sokaisevan kivun, kuin pääsäryn vastustajalleen. Hänellä täytyy olla katsekontakti kohteeseen ja pystyä keskittymään tähän. Hän voi myös aiheuttaa kivun itselleen. Kyky on myös kiinni hänen tunteisiinsa, etenkin vihaisiin tunteisiin.

Luonne:
Coen on seikkailija ja hauskanpitäjä. Hän tykkää vitsailla ja on joskus vähän ilkikurinenkin, mutta useinmiten kuitenkin huomaa nopeasti, jos menee yli ja rauhottuu. Osaa myös tarvittaessa olla vakavakin, ainakin hetken. Coen on tykkää tutkia asioita ja on utelias, mutta pyrkii kuitenkin antamaan toisille yksityisyyttä. Onhan orilla itselläänkin asioita, mistä ei puhu. Iloinen tyyppi, joka harvoin antaa itselleen mahdollisuutta olla negatiivinen. Tämä on toisten suojelua. Kaiken positiivisuuden ja seikkailun ympärillä nimittäin leijuu hänen omakin rajansa. Viiva, jonka yli ei mennä. Tämä siis tarkoittaa, että edes lähimmäisilleen Coen ei näytä negatiivisia tunteitaan muuta kuin äärimmäisen harvoin ja koskaan kyse ei ole mitään, mikä lähelläkään muistuttaa vihaa. Ori ei myöskään itke, tuo kokee sen sumentavan rajaa liiaksi.

Coen tulee hyvin toimeen varsojen kanssa, mutta vanhusten kanssa kemiat ei usein synkkaa. Tämä voi johtua myös siitä, ettei harmaaturkki koe vanhuksia tärkeiksi vain koska he ovat vanhempia, vaan kohtelee heitä niin kuin he kohtelevat häntä. Yleensä Coen kuitenkin yrittää olla ystävällinen ja yrittää olla sanomatta mitä ensimmäisenä tulee mieleen, varsinkaan jos tietää sen johtavan väittelyyn. Väittelyjä orihan yrittää välttää viimeiseen asti varsinkin jos kyse on rakkaasta hevosesta. Jos siis on läheinen orin kanssa, on helppo saada tahtonsa läpi. 

Menneisyys:
Coen syntyi Solaan, hermien piilopaikkaan. Emo ja isä olivat rakastavaisia, myös isosisko Olivia rakasti veljeään enemmän kuin mitään ja lapsuus sujui aluksi hyvin. Tuon ollessa n. 10V alkoi orilla olla kuitenkin ongelmia vihan hallinnassa etenkin siskonsa kanssa. Vaikka sisko paria vuotta vanhempi, onnistui Coen aiheuttamaan isoakin vahinkoa siskolleen. Peläten tammavarsansa turvallisuutta Coenin vanhemmat päättivät, että hänen isänsä vie orivarsan pois Solasta ja kouluttaa tuon hillitsemään vihaansa. Varsa ei ymmärtänyt, miksi emä ja sisko eivät tulleet mukaan tai miksi hänet ylipäätään vietiin pois Solasta., mutta seurasi isäänsä.

Paljon keskusteltiin siitä, miten viha pitäisi pystyä painamaan pinnan alle, eikä saisi purkaa muihin varsinkaan väkivaltaisin keinoin. Coen yritti ymmärtää ja lupasi olla parempi veli. Tämä ei kuitenkaan riittänyt hänen isälleen, tuo yritti hyökkäillä varsaa kohti ja ärsyttää. Tämä vei huomion ympäristöstä, eikä isä huomannut virnuilevan kaksikon saapuvan paikalle. Hermikaksikko valitti, että nuo olivat tulleet heidän apajilleen ja katsoivat merkitsevästi puskaa, jonka kukista meni pää sekaisin. Coen ei silloin ymmärtänyt mitä oli tapahtumassa. Isä kuitenkin käski Coenia pakenemaan. Hämmillään orivarsa katsoi ympärilleen ja kun katse taas kiinnittyi isään, oli huumekaksikko jo tuon kimpussa. Peloissaan varsa lähti peruuttamaan, mutta kun kääntyi karatakseen paikalta, kompastui oksaan ja loukkasi jalkansa. Hätääntyneenä Coen huusi isäänsä, mutta samassa näki miten isän pää notkahti alas päin hyökkääjän hampaissa. Viha sai kivun katoamaan ja harmaa varsa nousi ylös täristen raivosta. Naureskellen kaksikko läheni varsaa joka tuijotus tuntui lävistävän kaksikon. Samassa hyökkääjät pysähtyivät kuin seinään ja irvistivät kivusta. Mitä intessiivisemmin varsa katsoi heitä, sitä enemmän nuo kiemurtelivat kivuissaan ja alkoivat jopa itkemään. Lopulta kaksikko pyörtyi kivusta.
Tuntien jälkeen Coen lopulta palasi leiriin, viha edelleen roihuen sisällä. Kuva isän elottomasta ruumiista pysytteli hänen mielessään. Olivia juoksi veljensä luokse, kun näki tuon palaavan ja ihmetteli mitä tapahtui. Coen vain vilkaisi siskoaan ja totesi ettei halunnut puhua siitä. Kun sisko jatkoi kyselemistä, ori kääntyi äkisti, karjuen käski siskoaan hiljenemään, ja kun sisarusten katseet kohtasivat, alkoi Olivia kiljua kivusta ja romahti maahan. Kaksikon äiti saapui hätääntyneenä paikalle ja käveli sisarusten väliin. Tapahtuma oli herättänyt myös muiden huomion. Coen laski katseensa äkisti maahan tajutessaan mitä oli tapahtunut. Emo puhui pojalleen rauhoitellen ja lopulta kurotti kaulansa itkevän varsan ympärille. Itkien Coen kertoi mitä oli tapahtunut. Emon keskustellessa Coenin kanssa, varsojen täti piti huolta Oliviasta.
Illalla, kun Coen ja hänen emonsa olivat menossa luolaan nukkumaan, Olivia oli seinään liimautuneena ja katsoi peloissaan veljeään. Coen yritti pyytää anteeksi ja emokin yritti rauhoitella tammavarsaa. Tuo ei kuitenkaan suostunut olemaan samassa luolassa Coenin kanssa. Emo rauhallisesti pyysi orivarsaa nukkumaan yön ulkona, oli lämmintäkin. Coen suostui ja poistui ulos. Hän ei kuitekaan jäänyt oven suulle. Ei edes Solaan. Ori varsa lähti eikä aikonut koskaan palata. Hän aluksi kierteli vanhuksilla ruuan takia, mutta itsenästyi jo 15 vuotiaana ja kulki siitä lähtien yksin. Ajan kuluessa tuo antoi tilaa ystävystyä muiden kanssa, mutta edelleen oli hyvin varovainen, ettei suuttunut kenenkään seurassa. 

Muuta:

Coenin vanhemmat ovat jo kuolleet tauteihin. Hänen siskonsa on edelleen elossa Solassa eikä ole nähnyt veljeään sitten tuon traagisen illan jälkeen. Coen on bi. Hänellä on monimutkainen tilanne Haxon kanssa.